Geokätköilyä

Viikonloppuna oli joku kummallinen tapahtuma. Joku geokätköilymiitti, johon miekin pääsin mukaan. Äiskä ja iskä vei mut tapaamaan kummallisia ihmisiä jotka etsivät piilotettuja kätköjä. Ja ne on sitten kyllä ihan kummallisia kun ne jättää ne kätköt sitten sinne löytöpaikkaan!!! Eli ne ettii jotain, löytää sen ja sitten ne vaan kirjaa johonkin kummalliseen vihkoon nimimerkin. Ja jättävät sen löydön sitten sinne piiloon. En vaan voi ymmärtää tuota. Mutta ehkä pienen villakoiran ei tarviikaan ymmärtää aina ihan kaikkea. Riittää että elämä on hauskaa, eikä liian vakavaa puuhaa.

Äiskä pisti meidät nettiin. Tässä ne nettikuvat. Ne on jotain geokätköilyyn liittyviä matkalaisia, en osaa tarkemmin selittää mutta kaikki ne kätköilijät halusivat kuvata kameralla niitä meidän kaulassa killuvia lätkiä. Ja sitten ne kirjas internettiin jotain että "Jäbä nähty miitissä" ja "Bono nähty miitissä".

Siellä miitissä oli tosi kivaa. Veljen kanssa maltettiin ootella ihan hyvin kun nuo isot ihmiset jutteli keskenään. SIellä oli sellainen pieni poika joka heitteli meille niitä samoja valkoisia palloja joita iskäkin aina löytää ja heittelee. SIlläkin oli niitä tosi paljon, siksi se ei ollut huolissaan kun ne aina katosi sinne hankeen. Aikamoisia taikureita nämä ihmiset, ne vaan löytää niitä palloja ja heittävät niitä hankeen.

Siellä oli sitten sellainen geokoirakin. Niin, geokoiriahan mekin olemme mutta siellä oli yksi muukin geokoira. Ison veljen kanssa niillä oli vähän pientä kevyttä rähinää yhden kerran mutta mun kanssa se halusi leikkiä! Mie olisin kanssa halunnut leikkiä sen kanssa mutta ei meitä voinut kaupungissa irti päästää, tai niin iskä ainakin sanoi... Olihan siinä kaksi vilkasta tietä ja ralliautoja Vaakunarallin aikaan tiellä.

Sellaista tällä kertaa.