Viikonlopputouhut

Viikonloppu meni tosi nopeesti. Lauantaina mua vietiin aika hurjasti pitkin kaupunkia. Veli oli tukena kun iskä ja äiskä vei mut lemmikkieläinliikkeeseen shoppailemaan. Käyttäydyin melkein kuin iso koira, mutta ne muut ihmiset ei. Kaikki tuli ihastelemaan ja palluttamaan minua. Ei se kyllä juurikaan häirinnyt, mun mielestä oli tosi kiva vaan antaa niille mun kulmureita käteen. Käsien jänkyttäminen hampailla oli tosi kivaa! Nautin oikein huomiosta. Iskä ja äiskä ihmetteli suuresti mun automatkustusta. Minä purin luuta ja leikin leluilla mun omassa häkissä. Siellä oli tosi rentoa ja hauskaa.

Sunnuntaina sitten olikin minulla vähän tylsempi ja ikävämpi päivä. Äiskä ajeli musta karvoja lyhyemmäksi. Se sanoi että mua pitää nyt leikellä viikon välein niin minä totun trimmaukseen. Taitaa se ihan oikeasssa olla, nyt kuitenkin meni jo silleen että nukuin pitkät pätkät kun äiskä siisti mun keskiosaa. Musta tuli niin kevyen näköinen, ja mahapallukka näkyy nyt tosi paljon mukavammin syönnin jälkeen kun masu on täynnä ruokaa.

Veli oli jossain geokätköilyreissulla iskän kanssa. Mitähän sekin tarkoittaa? Ehkä minäkin joskus sitten myöhemmin tiedän mitä se on, mutta tässä vaiheessa olen liian pieni niin rankoille reissuille. Äiskä meni ihan kalpeaksi kun iskä kertoi miten paljon siellä metsässä oli ollut hirvikärpäsiä. Mitähän nekin on? Minä varmaan söisin ne, ei niistä ole mun hampaille mitään vastusta.

Eilen sitten (sunnuntaina) oli tuplapesu ja fööni. Iskä päästi mut ja veljen pihalle ja veli pissi tolppaan. Minä sitten onnistuin olemaan siinä tolpan vieressä ja huh huh.... arvaatte lopputuloksen. Täysin väärä paikan valinta minulta. Veljen vieressä ei kannata olla silloin kun... no, tiedättehän te, veli tekee tarpeensa.

Iskä sanoi laittavansa vielä muutaman tunnelmakuvan viikonlopulta.

Näin minä nukuin lauantai-iltana iskän sylissä sohvalla.

 Veli on aika taitava sälli kyllä.

Tällaisia seutuja olisi veljen kanssa kiva tutkia! Ja vähän ehkä iskänkin kanssa.

Kauhean jännä paikka!

Sotamies Bono. Mun veli.

Bunkkeri suolla. Tuolla olisi ollut kiva olla veljen kanssa.

Veli etsii kätköä

 

 







Tasan ei käy onnenlahjat. Veli hilluu ulkona mettässä ja minä joudun karvojen katkontaan...

Mun V-E-L-I!!

Tiesittekö, se on mun veli tuo musta. Minä palvon sitä! Se tekee tosi kivoja juttuja ja leikkii mun kanssa. Joskus sillä on sellainen keppijuttu josta se ärisee mulle, mutta mie tiedän että ei se ihan oikeasti ärise. Se vaan kiusaa mua juoksemalla kovaa ohi ja härnää. Tosi usein se tulee ihan lähelle sen kanssa ja antaa mun ottaa siitä kepistä kiinni. Sitten se vetää sitä mun kanssa. Me leikitään tälleen tosi paljon!

Iskä on ottanut videota meidän leikeistä! Se on joskus luvannut laittaa niitä näkyviin johonkin plokkeriin tai jotain. Enhän minä siitä mitään ymmärrä mutta ehkä niitä joku katselee.

Isoveli haastaa mua leikkiin välillä vaikka mua väsyttää hirmuisesti. Mutta silti sitä jaksaa aina vähän nahuta veljen kanssa.

Mut on minulla sellainen hauska juttu lelujen lisäksi. Iskä ja äiskä kutsuu sitä kummallisella nimellä, se taisi olla joku iglu tai sellainen. Se aina saa kyytiä kun juoksen sinne. Siellä saan myös toisinaan sellaiset hepulit että nuo isot veljen kanssa ihmettelee miten se voi olla vielä ehjänä! Mutta enhän minä nyt sellaista hauskaa lelu/oleskelujuttua mene rikkomaan. Iglu on tosi pop!! Ihan mahtava paikka.

Veli haastaa mua leikkiin! Se on ihan kummallinen. Välillä se on vähän aamuäreä, mutta sitten se ei tahdo jättää mua rauhaan! ;)  Mutta tärkeintä on että meillä molemmilla on hauskaa. Sitten se joskus kiljuu kun mie upotan mun naskalihampaat suoraan veljen korvalehteen. Ei se muuten ihan oikeasti ole mun veli, enemmänkin velipuoli samasta uusioperheestä (uusioperheestä siksi että ei nuo isotkaan varmaan mun oikeat vanhemmat ole) mutta se on niin rakas että mä kutsun sitä mun veljeksi.

Ja sitten kun alkaa kunnolla väsyttämään, mie saatan nukkua lelulaatikossa....

Iskän reissu

Iskä oli viikolla reissussa. Minä en edes huomannut sitä että iskä puuttui. Mutta sitten kun se tuli takaisin, olin pelkästään iskän koira. Iskä päästi mun sohvalle ja sain nukkua iskän sylissä. Mun veli nukkui toisella puolella.

Iskä nauroi että joskus musta vaan loppuu patterit. Silloin pieni koira on tosi väsynyt. Iskä on vähän tyhmä kun se nauraa mulle, mua vaan väsyttää ja väsyttää. Iskä väittää että minä olen tosi koominen kun väsy iskee. Nukun nimittäin ihan miten vaan ja missä asennossa vaan. Minä muuten nukun aika sikeästi, mutta jos iskä tai äiskä pomppaa ylös, olen heti valmiina.... valmiina ja valmiina myös nukkumaan. Saatan nukahtaa ihan miten vaan. Mettälenkit väsyttää mua kanssa.

Äiskä teki tosi löydön, mun uusi sademantteli. Äiskä ei halunnut tuhlata rahaa hirmuisesti mutta pienelle pojalle on oltava kunnon varusteet. Tämä kuulemma maksoi kolme ja puoli jotain.... iskä ja äiskä kutsuu niitä euroiksi. Kait ne jotain syötävää on. Minä en ymmärrä onko se paljon vai vähän, mutta äiskä oli iloinen. Ja iskä otti musta taas kuvan. En oikein aluksi tykännyt tästä puvusta, mutta kaipa se ihan hyvä on. Uskoisin että totun siihen tosi nopeasti.

Sateesta puheenollen, täällä on ollut tosi märkää. Vettä vaan tulee. Ja on kylmä. Minä en tykkää käydä ulkona pimeässä ja märässä. Mutta isoveli keppeineen on kyllä niin kiinnostava että juoksen perässä minkä ehdin. Ja sinne ne pissat ja kakatkin tulee kaikki. Muutaman kerran on tullut sisälle, mutta iskä ja äiskä on ihan ihmeenään siitä että minä osaan jo pyytää ulos. Menen takaovelle siihen eteen kun on hätä. Ja teen kaikki ulos. Silloin vain tulee sisälle joskus kun iskä ja äiskä on töissä.

Iskä otti kuvan yksi aamu kun olin veljen kanssa ulkona ensiksi. Sitten äiskä pisti mut takas sisälle ja lähti veljen kanssa vähän pidemmälle aamulenkille. Minä olisin väsynyt sinne matkalle joten äiskä pisti mut sisälle viihdyttämään iskää. Mie tulin niin nopeesti että märät tassut ei pitäneet lattialla ja tuloksena oli tuollainen märkä ilmestys lattiassa jota iskä kutsui taideteokseksi. Se on vähän kummallinen kun se kuvaa kaikkea tuollaista... mutta on se kyllä hieno taideteos silti. Ihan itse sen tein. Mun mahalätsy oli kuulemma tosi hieno.

Laji/sukutaulumäärittelyä

Äiskä totesi eilen että olen varmaan Hain ja Krokotiilin jälkeläinen tai ainakin minun sukutaulustani ko. eläimet löytyvät. Lisäksi Äiskän mukaan mun lähisuvusta löytyy varmasti ankerias.

Viikonloppuna minut pestiin. Ilmeisesti läheistä sukua on myös jonkinasteinen vuohi, koska ääntely oli hyvin tuttua ko. lajille samalla kun minua kasteltiin.

Parasta liikuntaa

Parasta liikuntaa pienelle koiralle on juoksu ja leikki...

 

Peilikaveri

Meillä on sellainen kiva kiiltävä pinta jossa asuu koira. Se on ihan mun näköinen, mutta se ei tuoksu eikä se oikein osaa leikkiä. Oon ettinyt sitä monta kertaa mutta sitä ei vain löydy. Mihinköhän Äiskä ja Iskä on sen piilottanut?

Velikin ihmettelee vieressä, tosin en tiedä ihmetteleekö se minua vai sitä toista tuolla sisällä...

Reviirinlaajennusta

Onko maailma noin iso? Uutta paikkaa vaan löytyy jatkuvasti.

Äiskä vei minut lauantaina ensimmäistä kertaa metsälenkille veljen kanssa. SIellä oli yksi iso mäki, joka sitten oli NIIN jyrkkä että minut piti kantaa ylös. Muutenhan olin kuin vanhempikin koira, ei paljoa jännittänyt. Sienet oli kivoja, niitä yritin haukkoa mutta äiskä oli tarkkkana. Ensimmäinen metsäreissu kun oli niin väsyhän siinä tuli... ja äiskän piti kantaa mut kotiin.

Iskän kanssa käytiin eilen metsässä. Iskällä oli taas joku kuvautin mukana ja se yritti ottaa meistä veljen kanssa videota. Olin kait vähän liian nopea kun kuvat oli kaikki suttuisia ja epätarkkoja. Mutta ehkä sellaisenkin iskä laittaa näkyviin, näkyy ainakin että veljen kanssa oli ja on hauskaa :)

Iskän mukaan minulla on paha tapa tulla jalkoihin lenkillä, melkein kamppasin iskän yhden kerran. Ja vasten on kiva hyppiä, iskä ei taida ymmärtää että haluaisin syliin. Se kyllä jossain vaiheessa oletti että olisin väsynyt, mutta kyllä minä veljen kanssa painelin pitkin metsäautotietä.

Tänään sitten vedettiin heti aamusta 5:20 veljen kanssa etupihalla rallia kepin kanssa. Ja puolen kahdeksan aikaan tehtiin samaa rallittelua tosin ilman keppiä. Veli härnäsi ja minä pistin vastaan, hauskaa oli. Iskä otti videota jonka voi katsoa tuosta alta. Tosin tässä videossa ei nyt veljen kanssa rallitella vaan tutustutaan ympäristöön.

Nyt täytyy mennä nukkumaan.

Lelut ja luut

Meillä on tosi paljon leluja. Joskus mua väsyttää hirmuisesti ja matoilen lattialla. Silti on hauska jäystää luuta. Iskä nauroi mulle tänään tosi paljon. Se sanoi mun olleen niin laiska etten jaksanut edes luuta kunnolla poimia, vaan se näytti sellaiselta räpellykseltä. Katsokaa itse... ensiksi näytän miten luuta syödään makuulla ja toisessa sitten luu on tippunut mun selän taakse. Mutta olin niin laiska etten jaksanut nousta ylös sitä poimimaan.

Ulkojumppaa veljen (ja vähän noiden isojen ihmistenkin) kanssa

Ulkona on sikakivaa!! Paitsi silloin kun siellä on kylmää, pimeää ja märkää. En tykkää yhtään märästä ruohikosta ja pimeästä. Pimeässä käyn nopeasti pissalla ulkona ja juoksen heti takaovelle, josta pääsee sisälle lämpöiseen takaisin.

Veljen kanssa juoksenneltiin ulkona, katsokaa!!

Hassuja asioita....

Nuo isot ihmiset on ihan hassuja... ne nostaa mut syliin aina kun herään ja kuskaa keskelle ruohikkoa. Mutta sinne minä vain teen sitten pissat ja kakat. Joskus ne ottaa mut ylös silloin kun olen riehunut oikein kovasti. Tänä aamuna iskä heräsi ja lähti kohti ovea. Minä sitten ehdin tehdä pienet pissat lehdelle kun oli kova hätä. Mutta tuli sitä vielä sen jälkeen uloskin. Ja käytiin iskän kanssa hakemassa lehti. Isoveli oli kanssa mukana. Sain olla ihan irti kun seuraan iskää niin nätisti ihan lähellä. Välillä käyn sitten tutkimassa paikkoja mutta tulen heti kun iskä viheltää tai kutsuu.

Eilen sain ruokaa paljon ja taisin syödä vähän liian nopeasti. Joku juttu mun mahassa alkoi pomppia. Ja se ei lopettanut ensinkään.... tuli vaan hik hik hik hik.... ja nyt täytyy kyllä sanoa että en ymmärtänyt sitä yhtään mutta en ymmärtänyt iskääkään. Se nauroi vedet silmissä kun istuin ja hikkailin. Yritin makoilla maassa mutta se hikka melkein pomputti minua. Olin vähän kyljelläkin ja hikhikhik, pompin siinä hikan tahtiin. Iskä näytti siltä että se kuolee nauruun. Minulla ei ollut ihan niin hauskaa vaikka hikka menikin nopeasti ohitse.

Äiskä kutsuu mua tasmaanian tuholaiseksi ja iskä terroristiksi. Aina välillä innostun housunlahkeista siihen tahtiin että ne varmaan kohta on mun tasolla täällä alhaalla. Äiskä on pistänyt mut aivojumpalle aina välillä, osaan jo istua käskystä. Tai no, pyyntöhän se minulle on ;) Bono-veljen olen jättänyt välillä aina rauhaan vaikka Bonon kanssa on kiva leikkiä ulkona. Välillä on sisälläkin leikitty vetoleikkejä. Mutta Bono ei tykkää siitä että puren Bonoa takapuolesta, joten sen puremisen olen sitten kyllä jo lopettanut melkein.

Hauskoja nämä isot ihmiset.... äiskä otti eilen jonkun surisevan vehkeen ja leikkeli sillä iskän pääkarvoja. Minulla oli tosi hauskaa kun niitä ruskeita kasoja tippui alas... ne tuoksu ihan iskältä ja niitä oli kiva kuljetella. Ne isot puhui jostain hiusten leikkuusta. Toivottavasti mun hiuksia ei koskaan leikata. Äiskä aina nauraa ja ihailee mun Einstein-kulmakarvoja. Ei ne kyllä anna aina tehdä kaikkea hauskaa, tästäkin sain kieltoja ja mut pistettiin aidan taakse. Siellä minä sitten tosi nätisti katselin ja ihmettelin toimintaa.

Olin eilen ensimmäistä kertaa useamman tunnin yksin. Kolme tuntia meni tosi nopeasti, ja tein sen jälkeen kaikki tarpeet ulos. Kun iskä tuli töistä oli tosi hauska Bonon kanssa juoksennella takapihalla auringossa. Ja ne kaikki lelut... paljon ihania leluja oli mun seurana. Äiskä on rakentanut minulle oman luolan häkistä. Siellä on tosi kiva ja turvallinen nukkua.

Yhtenä iltana sain sellaisen hepulin vähän väsyneenä että äiskä luonnehti sitä sanoilla "villakoira tehosekoittimessa"... ja minä vaan pyörin hirmuista ympyrää ärinän kanssa omassa isossa pedissä. Kummallisia nuo isot kun eivät ymmärrä miten hauskaa voi minulla olla.

Muutto ja ensimmäisiä kuulumia.

Mun nimi on Jäbä. Muistan enää vähän pentuajastani, mutta loppuvaiheessa minua kävi katsomassa monta sellaista isoa kaksijalkaista. Niitä oli muutenkin ympärilläni aika tavalla. Minut haki kaksi isoa ja yksi sellainen musta nelijalkainen, mun isoveli. Isoveli on hyvin kiinnostava, mutta vähän vielä hitaasti lämpiävä. Tuo isompi noista on kait iskä ja tuo pienempi äiskä. SIllä nimellä minä niitä kutsun jatkossa.

Ensimmäinen yö uudessa kodissa meni hyvin, nukuin kuin tukki. Minulle tuli aamulla hieman tylsää ja herätin ne isot ja sen mustan jo aikaisin aamulla. Olin iskän kanssa koko päivän kotona ja iskä käytti mua siellä isolla ihanalla takapihalla. En oikein tykännyt ruohon kosteudesta mutta se kivituhka oli ihanaa... Tosin iskä oli hyvin tylsä eikä antanut mun syödä sitä. Sillä mustalla oli keppi, tosi ihana sellainen. Iskän laittama hihna häiritsi mua mutta sitä oli kiva pureskella. Iskä kutsuu sitä toista jollain kummalla nimellä, Bono se kait on.

Tein lähes kaikki pissat ja kakat ulos, iskä oli tosi tyytyväinen. Yhdet pissat tuli sisälle, nekin lehden viereen. Iskän olis pitänyt sanoa että mun peräpää oli laatalla eikä lehdellä. Mutta minä varmasti opin!

Sitten lähdettiin hakemaan äiskää. Iskä pisti mut häkkiin. Antoi se mulle luita ja leluja mukaan mutta kun siellä autossa olis ollut niin paljon mukavampi matkustaa vapaana.... mut kyllä minä siellä häkissäkin sitten nukuin ihan kyljelläni ja isoveli oli takakontissa mua katsomassa. VÄlillä vähän iskän kiusaksi verryttelin äänijänteitä mutta ihan tyytyväinen olin. Maukas luukin oli mukana ja sitä mutustelin hetken. Minä muuten tykkään monista asioita: Iskän housuista, äiskän naamasta, luista, Bonon leluista ja tietenkin automatkoista! Ne on ihan parhaita, kunhan vaan ei tarviisi siihen häkkiin mennä....

Äiskä ja Iskä pisti mun yksinoloharjoitteluun. Ne tökkäs mun ruuat sellaiseen kumiseen pampulaan... mie kiljuin ensiksi vähän siellä huoneessa aidan takana mutta se ruoka oli NIIN hyvää, että ihan sama missä ovat, minä poika vaan syön!! Ne antaa mulle muutenkin ihan liian vähän ruokaa. Tai siis niin ainakin minun mielestäni. Voisin syödä vaikka koko pussin kerralla! Minusta tulee iso pentu vielä!

Täällä talossa on kivaa. Nyt kun melkein kaikkien huoneiden ovet on auki niin minä etsin rauhallista nukkumapaikkaa ja menen sinne nukkumaan. Muut saa olla missä haluaa. Sitten kun herään niin menen kiusaamaan iskää ja äiskää ihan kunnolla :) Joskus kun olen väsynyt niin riehaannun enemmänkin, silloin tuo musta menee karkuun ja nuo isot sanoo mua terroristiksi.

Olohuoneen matto on kiva. Sitä on kiva ottaa hapsuista kiinni ja vetää se kokonaan nurin. Äiskä ja iskä aina komentaa, mutta silti se vaan on niin kivaa!!

Olen oppinut tosi paljon ensimmäisen viikonlopun aikana. Teen pissat ja kakat aina kun minut lasketaan ulos. Iskän taskulamppu on hauska, sen valokiilassa on turvallista olla aina pimeällä. Tunnen jo oman nimeni eli kun ne kaksi huutaa mua jäbäksi, niin katson kohti ja lähden juoksemaan kohti. Osaan myös lopettaa hammastelun ja puremisen käskystä lisäksi osaan komentaa iskää kun se syö jotain hyvää pastajauhelihaa tai muuta. Istun tosi nätisti ja jos se ei anna minulle yhtään mitään niin haukauhdan.

Yhdessä vaiheessa iskä halus nukkumaan ja minä olin nukkunut ainakin puolituntia. Iskä yritti herättää mua, mutta kun se uni oli niin ihanaa. Se kanto mut takapihalle pimeeseen ja märkään ja sohi sillä lampulla. Mie en tykänny siitä ja marssin takaisin takaovelle. Se haki mut sieltä takas ja kantoi pidemmälle... höh. No, sitten oli vaan pakko tehdä pissat sinne pihalle. Ja tuuh, takasin nukkumaan. Kivaa!

Kynsien leikkuu onnistuu tosi hienosti samoin harjaus. Ne on oikeastaan ihan mukavia juttuja ja mie nukahdan niiden aikana yleensä. Mutta älkää kertoko noille isoille...

Yksi juttu oli mistä pitää kertoa. Meille tuli viikonloppuna kaksi isoa tyttöä kylään. Se toinen niistä varsinkin haukkui aika paljon ja minä säikähdin sitä vähän. Lähdin juoksemaan takaisin sisälle iskän luo ja kiljuin samalla vähän. Mutta se meni heti ohitse ja voi juku että ne tytöt oli ihania! Me rällättiin niitten kanssa ihan hirmuisesti! Tosi kivoja tyttöjä! Ihania!

Mutta nyt mun on pakko lopettaa. Kirjoittelen lisää jossakin vaiheessa.

Iskä napsi musta "edustuskuvia" muutaman kappaleen...

 Mä osaan nukkua jalat ilmassa.

Myyskyläjään oli kiva hautautua. Huomaatkos iskän housut, ne on ihan ihanat.

Iskä kuvaa niin on pakko seisoa ja ihmetellä.

Taas se sohii kameralla...

Minäpä lennän, Iskä kuvaa!!!