Minä olen Jäbä, salakavala opportunisti. Olen viimeisen viikon aikana saanut maistaa kaksi kertaa iskän eväitä. Ensimmäisen kerran tämä tapahtui kun iskä jätti rahkakupin olohuoneen sohvan selkänojalle. Olin niin nopea ja salakavala että pystyin lipomaan rahkaa ja marjoja useammankin lipaisun ennen kuin äiskä huomasi.
Toinen raid-retki iskän ruokavarastoille tapahtui eilen aamulla (torstai 15.1). Silloin iskä oli jättänyt keittiön pöydälle kaksi puolikasta avocadoa. Ja sieltä minä sen toisen ihan vaivihkaa nappasin kun iskä lähti puhelimeen. Kyllä minä vain olen aika poika napsimaan näitä herkkupalasia. No iskä lähti sitten taas sinne TYÖ-juttuun, muuten sivumennen sanoen, äiskä on mua tarjonnut sinne iskän töihin aina terapiakoiraksi. Terapiakoiraksi kuulemma siksi että kaikki ne konttori-ihmiset tarvitsee terapiaa sen päivän jälkeen. Nyt en kyllä ole ihan varma onko se äiskä puhunut musta vai veljestä. Vai molemmista. No joka tapauksessa, iskä lähti töihin ja äiskä syötti mulle sitten sellaista valkoista kummallista juttua joka pisti mut oksentamaan. Suuressa internetissä oli ollut että avocado voi olla myrkyllistä koirille ja siksi äiskä pelasi varman päälle. Yöks ja yöks.... sitä tuli niin paljon ulos... ja mikä ärsyttävintä, niin sen jälkeen oli hirmuinen nälkä. Olisin halunnut syödä sen ulostulleen uudelleen, mutta äiskä ei millään antanut. Antoi se sitten kuitenkin ruokaa sen jälkeen vielä uudelleen. Ja päätin että oli mikä tahansa niin sitä ruokaa en sitten oksenna pihalle. Nyt muistankin, se oli joku suolajuttu, mikä pisti mut oksentamaan.
No, joka tapauksessa nyt on iskä ollut jotenkin erilainen, se kuulemma kouluttaa mua ruuan kanssa. Mulla on silti aika tiukka pääkoppa, en tiedä saako se iskä muhun oppia menemään. Ainakin sen verran tiedän että jos iskä on näköpiirissä niin silloin en edes yritä ottaa niitä ihania eväitä...
Terveisin, aina nälkäinen pikkukoira nimeltä Jäbä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti